Suomessa toimii limittäin kolme erilaista hyvinvointivaltiota – vaurauden, siedettävyyden ja niukkuuden hyvinvointivaltiot. Tämän tosiasian todentamiseksi ei tarvitse perustaa erillistä Niukkuuden ja pahoinvoinnin laitosta. Seuraavassa tarkastellaan näitä hyvinvointivaltiotyyppejä niiden urbaanissa toimintaympäristössä.

Vaurauden hyvinvointivaltio on Suomen poliittisen ja taloudellisen eliitin hyvinvointivaltio. Tämän hyvinvointivaltion hyvinvointipalvelut kohdistuvat vain suomalaisten pienelle vähemmistölle. He elävät pitkään ja vauraudessa sekä voivat hyvin. He nauttivat terveellistä ravintoa, huolehtivat terveydestään yksityissektorin terveyspalveluja hyödyntäen sekä asuvat tilavissa ja hyvin varustetuissa huoneistoissa omissa kaupunginosissaan. He maksavat pääomatuloistaan vähän veroa ja siirtävät tulojaan veroparatiiseihin. Tämän porukan johto vei maamme Natoon ja DCL:n myötä osaksi USA:n tukikohtien saaristoa.
Natoon liittymisen myötä kiihtyneen asevarustelun aiheuttama sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaus- ja säästöpolitiikka ei koske heitä. Asetehtaiden osakkeet tuottavat hyvin. Poliittinen ja taloudellinen valta yhteiskunnassa on heidän käsissään. He eivät joudu koskaan vastuuseen tekemistään talouspoliittisista päätöksistä. Euroopan unioni ja Nato ajavat heidän asiaansa ja suojelevat heidän yhteiskunnallista asemaansa. Omistaessaan tuotantovälineet he kuvittelevat olevansa muiden yläpuolella, vaikka ilman heitäkin muut ihmiset tulisivat vallan mainiosti toimeen. Heidän lapsensa perivät sosiaalisesti heidän yhteiskunnallisen asemansa.

Siedettävyyden hyvinvointivaltio on ansiotyössä toimivien palkkatyöläisten hyvinvointivaltio. He muodostavat suurimman väestönosan yhteiskunnassa. He ovat tämän keon työläisiä ja sotilaita. Osa heistä elää toivossa päästä kipuamaan vaurauden hyvinvointivaltioon. Osa heistä luisuu ajoittain tai pysyvästi niukkuuden hyvinvointivaltioon. Yli puolet heistä kuvittelee Euroopan unionin ja Naton turvaavan heidän etujaan.  He luottavat valtiolliseen mediaan ja sen propagandaan, koska he uskovat yhä, että valtio olemme me. Nato ottaa mielellään heidät osaksi sotilaallista mahtiaan. Heidän äänensä ovat tärkeitä edustuksellisen näennäisdemokratian ja vapaan markkinatalouden uskottavuuden kannalta.
Heidän tärkein tehtävänsä on vaurauden hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja turvaaminen. He elävät siedettävästi. Asuntovelkojen maksaminen ja korkeat elämisen kustannukset pitävät heidät nuhteessa ja kurissa. Korkotason ja inflaation nousu syövät heidän elintasoaan. Perusturvan heikennykset - yhdeksän miljardin euron leikkaukset - kostautuvat näinä militaristina aikoina myös tässä palkkatyöläisten hyvinvointivaltiossa.
Pääosin yksityissektorin tarjoama työterveydenhuolto huolehtii heidän terveydestään. He asuvat perheineen omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asunnoissa lähiöissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaus- ja säästöpolitiikka koskee myös aina heitä, koska he toimivat verotuksen kautta sen rahoittajina. Sote-uudistuksen myötä tuhotut kolmannen sektorin sote-palvelut ohentavat myös heidän kukkaroaan.

Niukkuuden hyvinvointivaltio on Suomen vähäosaisten ja pienituloisten ihmisten hyvinvointivaltio. He koostuvat matalapalkka-aloilla työskentelevistä ihmisistä, opiskelijoista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä, vammaisista, vajaakuntoisista, yhteiskunnasta syrjäytyneistä ja kansaneläkkeen perusosaa saavista vanhuksista. Sinimustan hallituksen perusturvan leikkaukset kohdistuvat nimenomaan eniten niukkuuden hyvinvointivaltioon. Pienituloisia ihmisiä Suomen asuntoväestöstä oli v. 2022 yhteensä 13,4 %. Yli 15 % koko väestöstä (832 000) eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä: joutuu pienituloisena ponnistelemaan päivittäin saadakseen rahat riittämään ihmisarvoiseen elämään. Vuoden 2024 asuntotuen poisto ja muut perusturvan leikkaukset tulevat lisäämään köyhien määrää Nato-Suomessa olennaisesti.
Pienituloisissa perheissä asui viimeisimmän tulonjakotilaston mukaan 12 % lapsista eli noin 121 000 lasta vuonna 2021, mutta todellisen lukeman arvioidaan olevan suurempi. Esimerkiksi Kela ja Itla arvioivat syksyllä 2022 hintojen nousun lisänneen köyhien perheiden määrää 16 000:lla. Se tarkoittaa huomattavaa kasvua myös köyhyyttä kokevien lasten määrässä. Lähde: Köyhyysvahti: Suomen köyhyysraportti 2023 )
Heille on ominaista, että heidän toimeentulonsa jää EU:n köyhyysrajan alle tai on niukasti sen yli. He asuvat yleensä kaupungin vuokra-asunnoissa, mielenterveyskuntoutujien tukiasunnoissa, palvelutaloissa, asuntoloissa tai ovat vailla vakinaista asuntoa. Asumistuen poisto tekee heidän elämästään entistä surkeampaa. Asevarustelumenojen kasvun vaikutukset ilmenevät absoluuttisena kurjistumisena heidän elämässään. Sotilasliitto Nato, DCL ja Yhdysvaltojen ydinasepelote eivät suojaa heidän elämäänsä.
Kaupunginosien ja taajamien terveyskeskukset ovat jo katoavaa kansanperinnettä. Hyvinvointialueiden terveydenkäsittelylaitokset huolehtivat pienituloisten terveydestä, jos heillä on varaa maksaa poliklinikkamaksu. Heidän ravintonsa koostuu halvimmista elintarvikkeista, leipäjonon ruoka-avusta ja keräilytaloudesta. He joutuvat usein yhteiskunnallisten ongelmien syntipukeiksi. Säästöpolitiikka kohdistuu heihin rankimmin, koska valtaosa heistä on puolustuskyvyttömiä. Heidän olemassaolonsa ja suurempi kuolleisuutensa on seurausta huonosti hoidetusta yhteiskuntapolitiikasta. Jos nykyinen köyhien määrä ei riitä, Purra ja Orpo pitävät huolen siitä, että heidän määränsä tuplaantuu.
Mitkään hallituksissa 2000-luvulla istuneet eduskuntapuolueet eivät ole kyenneet toimillaan vähentämään köyhyyttä ja kasvavaa eriarvoisuutta Suomessa. Aina on löytynyt jotain tärkeämpää. Istumapaikkavasemmisto ei ole ollut hallitusvuosinaan sen parempi vaihtoehto. Suomi ei ole todellakaan maailman onnellisin maa elää.

Näin käy, kun ihmiselämä tuotteistetaan ja viedään vapaille markkinoille. Näin käy, kun sosiaalihuolto ja terveydenhoito yksityistetään ja ulkoistetaan. Näin käy, kun sosiaalihuolto ja terveydenhoito alistetaan ihmisen itsensä luomille ja suuryhtiöiden kontrolloimille markkinoille. Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton tärkein tehtävä  on tällaisen markkinatodellisuuden turvaaminen.
Jotta elämä olisi siedettävämpää ja oikeudenmukaisempaa sekä soljuisi solidaarisuuden hengessä, meidän työläisten tehtävä on hävittää Suomen hyvinvoinnin kolmesta kerroksesta kaksi tarpeetonta – vaurauden ja niukkuuden hyvinvointivaltiot – sekä sytyttää luokkatietoisuus ja rauhantahtoisuus valaisemaan siedettävyyden hyvinvointivaltiota.